Vierailu Helsingin Vuosaaren Kurkimoision alueella näyttää miten on mahdollista tehdä erilaisia ratkaisuja säästämällä kasvillisuutta ja maaperää.

Pystypuut koristeeksi, maapuut ja kannot penkeiksi, rajaamaan reittejä ja leikkiin sekä lahopuu istutuksiin tai kosteisiin painanteisiin.

Alusta-paviljonki avaa uusia näkökulmia kaupunkisuunnitteluun. Museopihalle rakennettu paviljonki tarjoaa ainutlaatuisen tilan ihmisen ja luonnon väliseen vuoropuheluun.  

10 vinkkiä, joilla voit villiinnyttää viheralueen ja saavuttaa samalla terveyshyötyjä.

Kaupunki- ja aluesuunnittelussa luonnon monimuotoisuuden rooli on varsin uusi. Luontokato on herättänyt näkemään luonnon monimuotoisuuden yhtenä tärkeänä nykysuunnittelua ohjaavana periaatteena. Arkkitehtien ja muiden ympäristöjen suunnittelijoiden tekemillä ratkaisuilla joko lisätään luontoa rakennetussa ympäristössä tai vähennetään sitä.

Olen yhteistyökumppaneideni kanssa viime vuodet tutkinut, vaikuttaako luontokosketus puolustusjärjestelmään sekä kuinka tuoda luontokosketusta sisätiloihin ja arjen ulkotiloihin.

Oma huoli luonnon tilasta, kiinnostus luontoon ja polveileva koulutustausta ovat kasvaneet yhteen kuin puiden juuret sienijuurten avulla.

Lahopuu on metsäluonnon ihmeellisin elonkirjon tihentymä, vieläpä kauniskin sellainen ja välttämätön elementti metsän ekosysteemin toiminnan kannalta.

Allergisten häiriöiden, kuten astman ja atooppisen ihottuman, sekä autoimmuunisairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen, multippeliskleroosin (MS-tauti) ja keliakian, ilmaantuvuus on lisääntynyt.

Laura Kummolan tutkijanuran tarina, mikä johdatti hänet selvittämään ympäristön elonkirjon merkitystä immuunisysteemin säätelyssä.

Elonkirjon eli monimuotoisuuden väheneminen on selkeimmillään siellä, missä suurin osa ihmisistä asuu eli kaupungeissa.