Kannattaako atooppisen lapsen asua metsässä vai moottoritien varrella?

Helsingin Sanomat uutisoi 23.5.2023 uudesta suomalaistutkimuksesta, jossa vertailtiin syntymäkodin ympäristön maankäyttöluokkia ja atooppisen ihottuman yleisyyttä. Jutun otsikon mukaan viheralueet voivat altistaa atopialle. Tutkimustulos oli yllättävä.

Vuonna 2012 allergiatutkimuksen grand old man Tari Haahtela ja sittemmin edesmennyt akatemiaprofessori Ilkka Hanski kumppaneineen julkaisivat arvostetussa PNAS:ssa tutkimuksen, jossa niin ikään verrattiin atopiariskiä ja syntymäkodin lähialueen maankäyttöä. Tuossa tutkimuksessa tarkasteltiin myös lasten mikrobiyhteisöä ja lapsista otettuja verinäytteitä. Tutkimuksen tulos oli, että pihojen monilajinen kasvillisuus, metsät ja maatalousmaa ovat kytköksissä pieneen atopiariskiin.

Omat aiemmat tutkimukseni tukevat Haahtelan, Hanskin ja Leena von Hertzenin muotoilemaa biodiversiteettihypoteesia, jossa lähiluonnon biodiversiteetin hupeneminen ja luontokosketuksen vähyys ovat atopian yleistymisen juurisyy. Suunnistin siksi vesi kielellä uutukaisen tutkimuksen julkaisseen lehden nettisivulle ja latasin alkuperäisen julkaisun.

Tutkimuksen iso kuva unohtui uutisoinnissa

Helsingin Sanomien viime kuussa uutisoima tutkimus oli korkeatasoinen. Kyseessä oli useiden suomalaistutkimusten yhteisanalyysi. Jokaisessa osatutkimuksessa lapset oli jaoteltu kolmeen ryhmään sen mukaan, miten vihreässä elinympäristössä he elivät. Tämän jälkeen ryhmiä oli verrattu keskenään.

Koska tutkimuksessa oli yhdistetty useita pienempiä tutkimuksia, olivat tutkijat joutuneet tekemään kompromisseja siinä, mitä ympäristötekijöitä sisällytettiin analyyseihin. Jotta tutkimus olisi ollut mahdollinen, tutkimuksesta jätettiin pois kaikki sellaiset elintapaan ja perhetilanteeseen liittyvät tekijät, jotka eivät yksinään muuttaneet arviota luontoaltistuksesta yli 10 %:lla. Seuraus oli, että ainoastaan koulutus oli mukana atopian yleisyyttä verrattaessa, eivät esimerkiksi vanhempien tulotaso, äidin tupakointi, rintaruokinnan kesto, kotieläinten tai sisarusten määrä eivätkä perheen harrastukset kuten luontoliikunta. Kaikki nämä pois jätetyt taustamuuttujat on aiemmin yhdistetty puolustusjärjestelmän häiriöiden yleisyyteen.

Uutisoidut erot katosivat tilastoanalyysissa

Julkaisussa kerrotaan selkeästi, että kun tehtyjen vertailujen suuri määrä otettiin analyyseissä huomioon, kaikki havaitut erot katosivat lukuun ottamatta havaintoa, että liikenneväylien lähellä asuvilla lapsilla on muita lapsia pienempi todennäköisyys sairastua atopiaan. Tieteen kielellä asia ilmaistaan tutkimuksessa näin: ”After Bonferroni correction for multiple testing, only transport infrastructure (high vs. low) was statistically significant (p = .05).”

Kärjistäen tämä tarkoittaa, että tämän uuden yli 5000 lasta käsittäneen suomalaistutkimuksen mukaan kannattaisi kiireesti muuttaa moottoriteiden risteykseen tai vähintään vilkasliikenteisen tien varrelle, jos mielii välttää lapsen atopian. En silti muuttaisi moottoritien äärelle, koska samaan aikaan suomalaistutkimuksen kanssa julkaistiin yli 14 000 lasta käsittäneen amerikkalaistutkimuksen tuloksia. Niissä atopian riski oli suurin, kun lapsi asui alle puolen kilometrin etäisyydellä pääväylästä.

Toinen mielenkiintoinen seikka nyt julkaistussa tutkimuksessa oli, että tutkijoiden raportoimat (mutta Bonferroni-korjauksessa kadonneet) erot löytyivät vähiten vihreässä ja jonkin verran vihreässä eläneiden lapsiryhmien väliltä, eivät kaikkein vihreimmän ja vähiten vihreän elinympäristön väliltä (Kuva 3). Sairastumistodennäköisyys oli sama, asuitpa metsässä tai ydinkeskustassa. Tämä päti sekä havumetsien (Coniferous forest) että sekametsien (Mixed forest) kohdalla. Tutkijat kertoivat tästä annos-vasteen puuttumisesta julkaisussa hyvin selkeästi. Maatalousympäristön kohdalla tutkijat raportoivat, että ykkönen sisältyi kaikkiin luottamusväleihin, mikä tarkoittaa, ettei maatalousmaa vaikuttanut atopian riskiin.

Kosketus on tärkeää

Nyt julkaistussa suomalaistutkimuksessa ei otettu huomioon luontokosketusta vaan keskityttiin asuinpaikkaan ja maankäyttöluokkiin. Olen yhteistyökumppaneideni kanssa viime vuodet tutkinut, vaikuttaako luontokosketus puolustusjärjestelmään sekä kuinka tuoda luontokosketusta sisätiloihin ja arjen ulkotiloihin.

Muun muassa Science Advances -lehdessä julkaistujen tuloksiemme mukaan luonnon mahdollinen suojaava vaikutus riippuu ensi sijassa päivittäisestä luontokosketuksesta. BIWE-hankkeen tohtori Marja Roslundin tutkimus osoittaa, että päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely voi parantua jo kahdessa viikossa leikkimällä hiekkalaatikossa, jonka hiekka on rikastettu luonnonmateriaalein siten, että se sisältää monimuotoisen luonnon mikrobiston. Toisessa tutkimuksessa havaitsimme, että kun lapset ovat päivittäin kosketuksissa multaan ja kasveihin, heidän puolustusjärjestelmänsä säätely paranee ja mikrobiyhteisönsä monipuolistuu tavalla, joka aiemmissa tutkimuksissa on yhdistetty pieneen atopiariskiin. Kolmannessa tutkimuksessamme osoitimme, että tyypin 1 diabetes edistyy hitaammin maatalousvaltaisessa kuin kaupunkiympäristössä, koska ulkoa kaupunkikoteihin kulkeutuva bakteeristo on yksipuolista.

Eräs tieteen peruspilareita on, että vertailemalla ei päästä käsiksi syy-seuraussuhteisiin. Jotta tietäisimme, miten luontoaltistus vaikuttaa atopian yleisyyteen, pitää elinympäristöä muokata. Tutkimusryhmällämme on ollut jo kolmen vuoden ajan käynnissä tällainen atopian syntyyn paneutuva kaksoissokotettu tutkimus. Kaksoissokotus tarkoittaa, että tutkittavat tai tutkijat eivät tiedä, kuuluuko lapsi luontoaltistusta saavaan vai valealtistusta saavaan ryhmään.

Olemme parhaillaan rekrytoimassa lapsia tutkimukseen, jossa selvitetään luontokosketuksen vaikutusta atopian vakavuuteen. Tässä tutkimuksessa otamme lapsista näytteet ennen tutkimuksen alkamista lähtötilanteen selvittämiseksi ja seuraamme, muuttuuko tilanne päivittäisen luontoaltistuksen myötä. Lapsista kerätyistä näytteistä analysoimme esimerkiksi luontoaltistuksen vaikutusta geenien ilmenemiseen ja immuunivasteeseen. Lopullinen päämäärämme on saada selville, vähenevätkö atopian oireet ja sairastumisriski kontrolloidussa kokeessa, kun lapset ovat päivittäin kosketuksissa luonnon monipuolisen mikrobiston kanssa.

Toivotan kaikki Tampereella ja yleensäkin Etelä-Suomessa asuvat lapsiperheet tervetulleiksi atopiatutkimukseemme!

Lisätietoja:
Aki Sinkkonen
Erikoistutkija, FT
Luonnonvarakeskus
aki.sinkkonen@luke.fi

Atopiatutkimukseen osallistuminen:
Laura Kummola
Post doc tutkija, FT
Tampereen yliopisto
laura.kummola@tuni.fi