Vuosaaren Vihreistä Vihrein – biodiversiteetti asuntosuunnittelun lähtökohtana
Voiko oikeasti viherrakentaa toisin? Vierailu Helsingin Vuosaaren Kurkimoision alueella näyttää miten on mahdollista tehdä erilaisia ratkaisuja säästämällä kasvillisuutta ja maaperää.
Työmaakuvia käynniltä 2025 syyskuussa. Kuvissa Elina Sirén väitöskirjatutkija Tampereen yliopisto ja maisemasuunnitteluja Taina Suonio.
Vuosaareen rakentuu viisi kerrostaloa, joissa yhdistyy tulevaisuuden laadukas vuokra-asuminen sekä tiede. Vuosaaren Vihreistä Vihrein, V3 eli Ensi Parvi 3 ja 5 kiinteistöt, on visionäärinen hanke. Erityistä tässä hankkeessa on ymmärrys ja kiinnostus paikkaa kohtaan. Paikan tutkimus ei ole pintapuolista, vaan eri tutkijoista koostuva ryhmä on tutkinut paikan kallio- ja maaperän luontotyypit sekä kasvillisuuden – ei ainoastaan lajitasolla vaan jopa yksittäisten kasviyksilöiden tasolla. Tutkimustyö kietoutuu konkreettiseen hankkeeseen, mihin Helsingin yliopisto on sitoutunut ennennäkemättömän pitkäksi ajaksi – jopa kolmelle vuosikymmenelle. Taustalla on aiempi yhteistyö Jätkäsaaren Vihreistä Vihrein talon tutkimuskatoilla.
Luonto saa hankkeessa laajan kirjon merkityksiä: kyse on ikiaikaisen kallioperän arvoista, sen yhteydessä löytyvästä erityisestä paahdekasvillisuudesta, kyse on merenrantojen tuntuman varjoisista lehtometsistä ja vaihtelusta rinteiden kalliometsiin. Kyse on luonnon vaikutuksesta terveyteen ja hyvinvointiin – sen rinnalla mukana on myös tieto orgaanisen muotokielen vaikutuksista, viljelyparvekkeiden rikastamasta arjesta ja yhteisöllisyydestä, mitä ruuan kasvattaminen yhdessä voi tarjota.
On selvää, että rakentaminen vaikuttaa väistämättä paikkaan. Taina Suonio puhuu siirteistä. Käsite tuo mieleen iholeikkauksen, sillä Ensi Parvea varten tehdyt perustukset kalliometsään ovat vaatineet metsän kasvavan kerroksen poistaminen. Metsän pohjaa, saniaisia, varpukasveja ja puita on kuitenkin siirretty rakentamisen alta turvaan ja lopulta niitä voidaan palauttaa takaisin. Teko on samalla metaforinen ja konkreettinen: paikka ja sen luonto on lainassa ja ihminen vastuussa aiheuttamistaan muutoksista. Teko on erityisen radikaali, sillä se antaa luonnon rakenteille arvon, mikä ei perustu aiempiin taloudellisuuden tuloksellisuuden mittareihin. Kansainvälisesti voimakas tieteellinen ja eettinen suuntaus Radical care – ajattelu perustuu juuri uuteen etiikkaan, missä tavoite tulevien sukupolvien ja kaikkien lajien hyvinvoinnin turvaamisesta otetaan vakavasti. Vuosaaressa viherkatot ja parvekkeet tukevat ekologista käytävää ja siniviherrakennetta Broändan puroa pitkin merelle.
Teko vaatii kokeellisuutta ja kokojoukon toimijoita sekä ymmärrystä puiden juuristosta, maaperän laadusta, valo-olosuhteista sekä pienilmastosta. Hankkeessa voi nähdä paluun paikallisten maisema-arvojen ja jopa yksittäisten puiden vaalimiseen, mitä vielä sodanjälkeinen rakentaminen noudatti.
Rakennukset on sijoitettu rinteeseen, missä kaavaa muuttamalla osa kallioperästä pystyttiin säästämään.
Tosin itse betonirakentaminen on edelleen perinteistä ja kallioiden louhintaa on jouduttu valitettavasti tekemään edelleen runsaasti. Metsä alkaa parvekkeiden tuntumasta: ei kaukana pihan takana vaan suoraan parvekkeiden alta. Vihreät tavoitteet näkyvät parvekkeissa, jotka on suunniteltu mahdollistamaan parvekeviljely ja sadeveden keruu kasteluun. Luonto rakennuksessa merkitsee vihreitä kattorakenteita, joita seurataan vuosikymmenten ajan ja joissa jo kasvualustan materiaalit ja kasvillisuus tulevat suurelta osin paikan päältä, kun siirteet palaavat tontille. Tavoitteet viedään pitkälle: orgaanisempi muotokieli ulottuu katon polkuihin sekä lehden muotoisiin pergoloihin. Tarvitaan kuitenkin vielä runsaasti oppimista, tutkimusta sekä uudenlaista monialaista yhteistyötä, että kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin ja viherrakentamisen vihreät tavoitteet saadaan nivottua paremmin yhteen.
Taustalla on Taina Suonion pitkä kokemus, kyky verkostoitua ja rakentaa uusia tiimejä sekä pitää kiinni tinkimättömästi tavoitteista. Hankkeen etenemiseen liittyy osaamista ja työtä paikan päällä. Taina Suonio liikkuu työmaalla ja tuntee joka yksityiskohdan sekä sen, miten niihin on päästy. Kyse on yhteistyötä ja tieteen avulla perustelluista valinnoista.
BIWE- hankkeen näkökulmasta hankkeen 6 oppia ovat:
- Maa- ja kallioperän arvokasta (geodiversiteetti, soil diversity) rikkautta kunnioitetaan.
- Maaperää ei viedä pois ja korvata uudella.
- Alkuperäisellä kasvillisuudella on erityisarvo.
- Viherkatto ei tarkoita yhtä tyyppiä: viherkaton perustamisessa on huomioitava alkuperäisen paikan olosuhteet ja luontotyypit.
- Kasvien siirto, kasvihotellit ja uudelleen istutus vaativat erityisosaamista sekä lisää tutkimusta.
- Kasvienhoito parvekkeilla ja katoilla sekä kompostointi paikan päällä kuuluvat kerrostaloelämiseen.
Kirjoittaja: Laura Uimonen
